Johtokunta

Johtokunnan jäsenet 2021

Puheenjohtaja
Kirsi Komulainen, Kouvola
kirmarkom(at)gmail.com
040 1534362

Varapuheenjohtaja
Sinikka Vuento
nuppu46(at)gmail.com

Sihteeri
Pirjo Ahlberg
pirjoliisa.ahlberg(at)outlook.com

Johtokunnan muut jäsenet:

Maire Pyykkö, Lappeenranta

Soile Rinno, Lappeenranta

Päivikki Puonti, Hamina

Harri Kivelä, Kausala

Olen vuonna 2008 Joensuusta Kouvolaan muuttanut runoilija. Olen opiskellut Joensuun yliopistossa suomen kieltä, kirjallisuutta ja mediakulttuuria.
Olen kirjoitellut jo nuoresta lähtien kaikenlaista, runojani on julkaistu useissa antologiossa ja lehdissä. Syksyllä 2015 julkaisin ensimmäisen runokokoelmani Märepallo (BoD), toinen runokokoelmani Unihilloa (BoD) julkaistiin vuonna 2016 ja kolmas Suusokerilla 2017 (Mediapinta).

Yhteystiedot: kirmarkom@gmail.com

Käy vilkaisemassa blogiani vuodelta 2016 täältä

Olen lappeenrantalainen ent. suomen kielen opettaja. Suuren osan työuraani olen tehnyt lehtien toimittajana ja tiedottajana erilaisissa organisaatioissa. Olen julkaissut novellikokoelman Rytmihäiriöitä (Sinapinsiemen 2016), elämäkertateoksen Marja Tellervo – Suomen ikäinen yhdessä Aimo ja Mari Vuennon kanssa (Geoneuvo2017) sekä aforismikokoelman Elämä on (Mediapinta 2017). Olen Paltan lappeenrantalaisen kirjoittajapiiri Haukan vetäjä. Ryhmän teksteistä on julkaistu kaksi antologiaa: Miun Lappeenranta (Mediapinta 2019) ja Sydänääniä (Mediapinta 2021).

Kirjoittaminen on minulle tapa hahmottaa maailmaa. Olen myös varma siitä, että meillä kaikilla on oma ääni, jonka tulisi päästä näkyviin ja kuuluviin. Siksi kirjoittajayhdistyksessä toimiminen ja kirjoittajapiirin vetäminen ovat erityisen antoisia tehtäviä.

Hei, olen Pirjo Ahlberg, kirjailija ja kirjoittaja, luonnossa kulkija. Kirjoittamiseni on vahvasti sidoksissa luontoon. Kun esikoiskirjani Minussa on kaksi minua ilmestyi v. 2015 (Kirjokansi), tiesin, että olen oikealla tiellä. Kirjoittamista harrastavan on luotettava omaan tapaan sanoittaa näkemyksensä. Tässä on hivenen apua tiedottajan ammatista.

Lastenkirja Pipalukin (Mini Kustannus 2021) julkaisemisen jälkeen tämä luottamus on vahvistunut ja pätee edelleen. Olen yksi kotimaista kirjallisuutta tekevien ja edistävien joukossa. Kannustava huomio tavoitteelliseen kirjoittamiseen minulle sydäntä lähellä olevan lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon puolesta. Siihen on mahdollisuus vaikuttaa mm. Kirjoittajayhdistys Paltan riveistä.

Sanapisaroita blogissani sana pisaroi ja pirskahtelee. Kirjoittamisesta, kirjoista, luonnosta, arjesta. Taivaankannen alla.

Paltan jäsen vuodesta 2015. Asuu Kausalassa ja näkee rautatieaseman työhuoneensa ikkunasta.
Esikoisteos, Varokaa ohikiitäviä hetkiä ilmestyi v.2020, kirjoituksia eri antologioissa.
Motto: Planeetalta toiselle sanojen avaruudessa. 

Olen 40-vuotias runoilija täältä Haminasta. Olen julkaissut kuusi runokirjaa, Rappusilla ( 2017), Ikkuna (2018), Tulessa (2019), Irti ( 2020), Pilvin Pimein (2021) ja uusin on nimeltään Lampunvarjostimen alla (2022).

Kirjoitan myös runojen ohella mielipidekirjoituksia sekä aforismeja ja novelleja. Olen myös kynäillyt muutaman biisin sanat. Olen käynyt monet luovan kirjoittamisen kurssit sekä ollut myös Jamilahden kansanopiston kirjoittajalinjalla vuosina 2016-2017. Olen myös pitänyt Haminan kirjastossa sekä Kotkassa runonäyttelyitä. Lavarunous on myös minulle tuttua.

Palttan johtokuntaan minut pyydettiin noin pari vuotta sitten.

Kirjoittaminen on intohimoni.

Olen Viron taideakatemiasta valmistunut suomalainen lasitaiteilija, muotoilija ja taideopettaja. Kehittämäni taideopetusmetodi mahdollistaa akvarelli- ja piirustusopetuksen siirtämisen myös verkkoon, ks. tarkemmin http://taidekoulu.com.

Kirjoitan venäjän ja osittain myös suomen kielellä runoja, satuja ja muistoja lapsuudestani Neuvostoliitossa.
Olen Neuvostoliiton Taideliiton, Suomen Kuvataideliiton, Suomen Akvarelliliiton ja Kirjoittajayhdistys Paltan jäsen.

Syntynyt Helsingissä liian kauan sitten, muuttanut puoli vuosisataa sitten Lappeenrantaan töihin ja jämähtänyt tänne eläkkeellekin. Työvuosien virkakieli nujersi äidinkielen. Onneksi löysin kieleni ja itseni Jaakkiman luovan kirjoittamisen kurssilta. Mahtoiko akateeminen oppi tehdä minusta paremman kirjoittajan?

Omat kirjalliset haaveet piti vuosiksi unohtaa kahden Lappeen kirkkoa käsittelevän suurikokoisen ja -töisen faktateoksen alle. Saavutuksena pidän Afrikkalaista matkapuhelinjumalaa, johon kirjasin 15 vuotta elämää Beninissä. Pieni omakustannepainos on melkein kokonaan myyty enkä jäänyt velkaa kenellekään. Kirjasta näkyy myös toinen intohimoni, valokuvaus. Kolmannen intohimon, matkailun, on perhesyyt rajoittaneet mökkimatkoihin.

Palttaan olen hitsautunut ja Haukasta on tullut tärkeä osa sosiaalista elämääni. Pelottaa ajatellakin, mihin olisin joutunut, jos en aikoinaan olisi löytänyt tietäni Palttaan. Ihmettelen vain, miksi se tapahtui niin myöhään? Tänä vuonna alkoi ensimmäinen kauteni johtokunnassa ja näen vastuuni ja Paltan ihan uudella tavalla.

Nyt pakerran pala palalta kokoon Paltan 60-vuotisen taipaleen historiaa ja hämmästyn joka päivä sitä pyyteetöntä työtä, jota niin monet ovat yhteisen harrastuksemme hyväksi tehneet. Sen toivon jatkuvan.