Paltta Kymi Librissä 20.7.2023
PALTTA ESITTÄYTYI NÄYTTÄVÄSTI KYMI LIBRISSÄ MYLLYKOSKELLA
Paltta sai mahdollisuuden esitellä yhdistystä ja sen toimintaa Reuna Publishing Housen kirjamessuilla Kymi Librissä. Meille oli varattu ulkolava messualueen keskeltä torstaina 20.7.
Ohjelmamme oli monipuolinen. Sen aloitti Paltan 60-vuotishistoriikin Sanoja ja sanojiajulkistaminen. Kirjan tekijä Soile Rinno avasi kirjan syntyprosessia, jonka jälkeen Alma Ärmänenpiti puheen nuoren kirjoittajan roolista kirjoittajayhteisössä.
Soile Rinno luonnehti puheessaan uunituoretta teosta mm. näin:
”Historiikki ei ole historiateos. Sen odotetaan olevan historiaa hauskempi. Silti historiikkikin perustuu todelliseen, elettyyn elämään. Sen ei odoteta kattavan kaikkea, vaan kirjoittaja on saanut valikoida mukaan subjektiivisesti kiinnostavia sattumuksia ja henkilöitä.
Kirjoittajayhdistys Palttary on nyt 60-vuotiaana eläkeiän kynnyksellä. Se perustettiin 1963 nimellä Kaakkois-Suomen kirjailijayhdistys Paltta ry, mutta vuonna 2011 se muuttui Kirjoittajayhdistys Paltaksi. Nimi kuvasti jäsenkunnan kehitystä ammattikirjailijoista kirjoittajien suureen joukkoon, joille sanat ovat elämänkestävä harrastus.
Nimenä Paltta on kestänyt vuosikymmenet. Erikoinen sana tarkoittaa reuna-aluetta, piennarta ja sellainen Kymen lääni, Viipurin läänistä jäänyt soiro olikin, mutta se oli myös kotiseutumme, joka antoi monille aiheet kirjoituksiin. Kotiseudun rakkaus on lävistänyt Paltan toiminnan ja palttalaisten tuotannon kautta aikojen.
Olisin tavannut mielelläni Paltan varhaisten vuosikymmenten vaikuttajia, sillä heidän puurtamisensa yhdistyksen hyväksi on ollut epäitsekästä ja vaivoja säästämätöntä kovaa työtä. Samalla he toteuttivat kutsumustaan kirjoittamalla vaikuttavan määrän suomalaista kaunokirjallisuutta. Muita loukkaamatta mainitsen vain Antti Sepän, joka opettajantyönsä ohella kirjoitti myös Paltan kahden ensimmäisen vuosikymmenen historiikin. Painattamiseen ei löytynyt varoja ja tämäkin oli jo kokemaisillaan saman kohtalon. Antti Sepän teksti kuitenkin säilyi ja on referoitu tämän historiikin osaksi.
Paltan saavutuksista on mainittava 1970-luvun Kirjalliset kiekot, jotka vierivät läänin jokaiseen kuntaan saavuttaen toista tuhatta kuulijaa. Vielä merkittävämpi on Paltan panos läänintaiteilijajärjestelmän syntyyn. Se ulottui lopulta yli koko Suomenniemen ja kaikille taiteen aloille. Paljon muutakin Paltta teki ja siitä on lisää historiikissa.
Mihin Paltta on nyt matkalla, kun monet yhdistykset kuihtuvat? Nuorissa on tulevaisuus, mutta heidät on osattava sitouttaa osaksi Palttaa. Yksi heistä, Alma ÄrmänenHaminasta, edustaa hyvin ikäpolveaan. Enemmänkin mahtuisi mukaan.
Lopuksi muisto historiikin luomisen vaiheilta, kun sille piti löytää nimi. Jotenkin sana oli se, josta työryhmän kaikki ideat kimposivat, mutta oliko se harhaanjohtava liian kristillisenä? Oivallus tuli vihdoin alitajunnasta. Sanoja ja sanojia. Paltan perustajaa, Leo Suomelaa, haastatellessani kirjasin loppukaneetiksi: ”Minulla on vain sanat”
Sanat on meillä kaikilla, jos haluamme ja sanojia olemme kaikki, joilla on sanat. Se on nykyinen Paltta, oma yhteisömme.”
Lavalla esitettiin myös yhdistyksen antologioista koottu runokimara. Kirsi Komulainen, Päivi Lappalainen ja Anneli Pylkkönen tulkitsivat ilmeikkäästi runoja kokoelmista Peikonlehti ja Kirjallista mosaiikkia ja myös omia runojaan.
Haminalainen Alma Ärmänen on Paltan nuorten ryhmän koordinaattori. Hän välitti puheessaan nuorten kirjoittajien tunnelmia mm. näin:
”Arvoisat Kymi Libri messuvieraat ja hyvät kirjan ystävät ja ennen kaikkea kaikki nuoret kirjoittajat. Tänään täällä Myllykoskella haluan puhua sydämestäni teille nuorille ja aloittaville kirjoittajille. Kaltaisilleni. Haluan tavoittaa ajatuksillani myös montaa lähellänne seisovaa aikuista.
Ulkopuolelta katsoessa näkee usein kovin kapeasti sinut ja minut. Usein meidät lokeroidaan some- tai kännykkäkirjoittajiksi. Ja samalla nostetaan merkitsevästi ainakin sitä toista kulmakarvaa. Ymmärtämättä, että sosiaalisen median avulla me nuoret teemme jo tulevaisuuden kirjoittamiskulttuuria ja muovaamme maailmankuvaa.Sinä, nuori kirjoittaja tai vasta kirjoittamiseen syttynyt:toivon, että sinua autettaisiin niiden kulmakarvojen nostelun sijaan.
Kukaan meistä nuorista kynänkäyttäjistä ei säästy kirjoittajan lahjan tuliselta poltteelta ja jäiseltä kivulta. Sinullekin ne ovat ehkä tulleet jo tutuiksi. Vaikeudet ja laiskantyhjät päivät kuuluvat meidän kaikkien elämään, vaikka osa muuta esittääkin.
Täällä Myllykoskella et ole tänään yksin! Täällä on välittäviä aikuisia, mainittakoon vaikka vain Paltta ja Reuna-kustantamo, jotka näkevät sinussa mahdollisuuksia ja uskovat unelmiesi kantavan. Nämä aikuiset ovat tukena silloin, kun repäiset mykistävän säihkyvät kirjoittajan siipesi upeaan lentokaareen. Mutta mikä tärkeintä, he eivät jätä sinua yksin, kun siipesi eivät kannakaan ja putoat pesästä tunkiolle.
Tänään täällä Myllykoskella kohtaavat erilaiset kirjoittamisen ystävät, nuoret ja vähän vanhemmat. Meitä yhdistää keskenoleminen. Kirjoittaja tai ihminen ylipäänsä ei kai voi koskaan sanoa olevansa valmis. Silloinhan ei syntyisi enää uusia tarinoita, kirjoja. Ja loppujen lopuksi, elämähän muodostuu tarinoista.
Tehkäämme yhdessä täällä Kymi Libri-messuilla hienoja muistoja, joista syntyy tarinoita. Jotkut ehkä kirjoittamisenkin arvoisia joko sinne sosiaaliseen mediaan tai perinteiseen malliin. Toivotan teille antoisaa messutapahtumaa ja ihania kesäpäiviä. Minusta on mahtavaa olla osa teidän tämän päivän muistoa ja tarinaa!”
Upea kavalkadi uusia kirjoja
Tilaisuuden päätteeksi yleisö sai kuulla, miten tuotteliaita ja monipuolisesti lahjakkaita kirjoittajia palttalaiset ovat. Kaikkiaan kahdeksan yhdistyksemme jäsentä kertoi uusista teoksistaan.
Kouvolalainen Elina Aaltonen kertoi kirjastaan Kello käy, Sani! Nelikymppinen Sani jää sinkuksi juuri kun ihanan rakkauden kesän pitäisi alkaa. Vauvakuumekin korventaa! Sani päättää laittaa kesälomansa hyötykäyttöön – eli ei kun etsimään lapselle isää. Kirja aloittaa uuden hyvänmielen kirjasarjan, josta on jo sovittu kustantajan Storytelin kanssa.
Voikkaalla asuvan Petri Federleyn esikoisteos Tunteiden valjastamisen taitoilmestyy 30.10.2023. Kirjan tavoitteena on luonnostella kuva siitä, miten tunteet ja halut ovat syntyneet, miksi niitä olisi syytä osata padota ja jopa valjastaa. Federley tietää mistä puhuu. Onhan hän koulutukseltaan sosiaalipsykologi.
Juha Mattila on syntyperäinen kotkalainen sanataiteen harrastaja.Hän kirjoittaa runoja, satuja, pakinoita, laululyriikkaa, novelleja ja pitkää proosaa. Hän esitteli kirjaansa Krypto. Se on psykologinen trilleri, joka käsittelee mm. ihmisen kykyä sopeutua muuttuvaan maailmaan, menneisyyden hyväksymistä ja tulevaisuuden rakentamista.
Kyösti Mäkisen aforismikokoelma Hämmentäen löydät sattumia on nurmijärveläisen Kyösti Mäkisen toinen kirja. Kirjoittaja lupaa, että tämän kokoelman lukija saa varautua hätkähtämään. "Maailma eriarvoistuu, rikkaat saavat pitää varansa."
Pirkko Mäntynen kertoi teoksestaan Talosta mökkiin, mökistä tehtaaseen. Se on tarina kirjoittajan isomummosta Iida Maria Rämästä, joka eli vuosina 1872 – 1938. Jäätyään eläkkeelle yliopiston lehtorin työstään Mäntynen kiinnostui sukujuuristaan ja pitkän tutkimustyön tuloksena syntyi tämä kirja esiäidistä.Kirjan rungon muodostavat faktat, mutta tarinaa on elävöitetty myös fiktiolla.
Päivikki Puonti Haminastaesitteli runokirjaansa Lampunvarjostimen alla. Hän on haminalainen runoilija, joka on julkaissut kuusi kirjaa ja kirjoittaa parhaillaan seitsemättä. Hänen runonsa kertovat eletystä elämästä, suruineen ja iloineen.
Reijo Rissasen uusi kirja ilmestyy 10.10.2023. Teoksen työnimi on Saimaa, Aare. Sen sisältö liittyy Saimaaseen, ”cityn seisojista” Aare-joen rannoille.
Helena Väisäsen uudessakirjassa Kellon tarkkuudella aikaisemmasta teoksesta Kuoleman tuoksu tuttu suomalainen rikoskomisario Saara Joho on muuttanut synnyinseuduilleen Sveitsiin. Herkkävaistoinen Saara työskentelee nykyisin Zürichin poliisivoimissa ja tähtää profiloijaksi. Kirjoittaja tuntee hyvin kirjan miljöön, koska hän on asunut Sveitsissä 30 vuotta.
Tilaisuuden juonsi Paltan pj. Kirsi Komulainen.
