Historiaa

Paltan syntyvaiheita

LEO SUOMELA                  

Turkuun asettunut Paltan ideologinen isä, kirjailija Leo Suomela muisteli puhelinhaastattelussa yhdistyksemme kapalovaiheita. Eipä silloin arvattu, että lähentelemme pian eläkeikää!

Leo Suomela ei halunnut selkeämmin analysoida niitä syitä ja 60-luvun alun yhteiskunnallisia tai kulttuurisia virtauksia, joista Kaakkois-Suomen Kirjailijayhdistys Paltta ry:n perustamisajatus sai joko vetoa tai työntöä. Kuitenkin se on ollut yksi Suomen ensimmäisiä. Ammattikirjailijat olivat perustaneet Suomen Kirjailijaliiton vuonna 1897 ja ennen pitkää maakunnissa asuvat ja työskentelevät kirjailijat saivat eri puolilla Suomea oman paikallisen yhteisönsä. Tampereella oli perustettu Pirkkalaiskirjailijat jo 1943 ja Pohjois-Karjalassa Ukri olympiavuonna 1952 sekä Vestäjät Pohjois-Savoon 1960. Tähän kunnioitettavaan jatkumoon syntyi Paltta näille raukoille rajoille, missä vielä podettiin monella tavalla sodan jälkiä ja erityisesti kaiken kulttuurin keskuksen, Viipurin menetystä.

     Näistä lähtökohdista sen syntyä voi pitää hienona oivalluksena ja koska se edelleenkin toimii, olivat tähdet silloin otollisessa asemassa sen perustavan kokouksen yllä. Se pidettiin Pulpin koululla, missä Leo Suomelan kanssa toinen kokouskutsun allekirjoittaja Esko Honkanen (1925-2010) oli opettajana. Kolmas mies, joka antoi nimensä hankkeen tueksi, oli Kaukaalla toimessa oleva Pentti Kivistö (1922-2016). Puheenjohtajaksi valittiin itseoikeutetusti Leo Suomela (1934-), joka nyt muistelee olleensa yhteensä kolmeen otteeseen sen puheenjohtajana – vuosina 1963-1966, 1967-1968 ja 1969-1971.

     Uuden yhdistyksen tavoitteena oli Leo Suomelan mukaan tuoda yhteen kirjailijoita aluksi Lappeenrannasta, Imatralta ja Joutsenosta ja hän toteaa sen rikastuttaneen monella tapaa hänen elämäänsä. Paltta antoi hyvän kokonaiskuvan ihmisistä, joilla oli harvinainen lahja kirjoittaa elävää tekstiä. Pian siihen liittyi kymmeniä kirjailijoita ja kirjoittajia. Mieleenpainuvimpia tapahtumia oli nuoren Paltan järjestämä kaikkien maan kirjailijayhdistysten kokous, jonka osallistujat täyttivät Imatran Valtionhotellin viimeistä sopukkaa myöten vuonna 1965. Siellä keskusteltiin valtionavuista ja innostava seura antoi kaikille paljon vaikutteita ja yhteyksiä. Toiseen tärkeään kokoukseen Suomela osallistui Iisalmessa.

Omaa kirjailijantyötään Leo Suomela summaa yksinkertaisesti: Minulla on vain sanat.

Kirjoittanut Soile Rinno

Paltan 30-vuotisjuhlat

Kolmekymmenvuotisjuhliin suhtauduttiin Paltassa vakavasti. Laila Sepän johtama työryhmä nimettiin niiden rakentamiseksi ja vuosikokouksessa 25.1.1992 kuvanveistäjä Markku Hirvelä esitteli suunnittelemansa Paltan 30v juhlamitalin luonnokset. Sen tilaamisessa oli Hirvelän muistojen mukaan puheenjohtaja Kirsti Siraste ollut aktiivinen ja mitalin toisella puolella on teksti Paltta, toisella puolella kuvataan ihmisaivoja, joista pursuaa kirjaimia. Päätettiin tilata mitalit kaikille elossa oleville perustajajäsenille ja jakaa ne 30-vuotisjuhlien yhteydessä.

Juhlavuoden alkaessa 30.1.1993 pidetyssä vuosikokouksessa jaettiin mitalit Esko Honkaselle, Eila Paakkiselle, Erkki Rekimiehelle, Aimo Vuoriselle sekä Paavo Susitaipaleelle ja Leo Suomelalle, joka lupasi toimittaa Susitaipaleen mitalin perille. Yhteensä 6 mitalia siis jaettiin ja päätettiin laatia säännöt mitalien jakamisesta myöhemmin.

Varsinaista 30-vuotisjuhlaa vietettiin Joutsenon opistolla 10.7.1993. Paltta kustansi kuljetukset Joutsenoon sekä oleskelun siellä. Ohjelmassa kerrotaan olleen kirja- ja valokuvanäyttelyt sekä runokilpailun voittajien julistaminen. Liisa Riikonen lausui parhaista runoista tekemänsä kokoomateoksen. Juhlat kruunasi yötanssit.

Juhlavuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin historiikin aineiston keruu. Jälleen.

Soile Rinno